Asagraum – Veil of Death, Ruptured (2023)

Aiheeseen liittyvää

If Anything, Suspicious & Aleksi Myllykoski – Aleatoric Psychoacoustic Frequencies (Signature Dark 2025)

Käsillä on albumi-kollaboraatio, jota kukaan ei osannut odottaa. Andérs Friden (In Flames) ja Aleksi Myllykoski (RinneRadio) löivät hynttyyt yhteen lukuisten vierailevien instrumentalistien kanssa ja loivat upean sinemaattisen levyn, jossa voi kuulla viitteitä jazzista, ambientista, postrockista ja downtemposta.

Viikon Kovin Biisi: VKB 05/25

Nämä kilpailijat kisaavat Viikon Kovimman Biisin tittelistä. Katso yksityiskohdat tästä.

Interview with Andérs Friden (In Flames) and Aleksi Myllykoski (RinneRadio) about their album Aleatoric Psychoacoustic Frequencies

Kotimaisella levymerkillä Signature Dark tällä viikolla julkaistava If Anything, Suspicious & Aleksi Myllykoski kollaboraatio-albumi on levy, mitä kukaan ei osannut odottaa. Haastattelin kaksikkoa ja tällä kertaa artikkeli julkaistaan poikkeuksellisesti englanniksi aiheen kansainvälisyyden johdosta.

Last days here – Pentagram-solistin selviytymistaistelu

AppleTV:n syvälleluotaava dokumentti kertoo Pentagram-solistin Bobby Lieblingin voimallisesta kamppailusta...

KARI SUIHKONEN: Meitä on minussa monta (Hiljaiset Levyt HIKI-088) LP 2025

Tämähän voisi olla kamalaa sekameteliä. Jotain tällaista ajattelin ensin. Syy on se, kun mietin omia levyttäneitä ja demon tehneitä bändejä. Jos ne koottaisiin yhteen, siellä olisi ainakin poppia, 77-punkkia, hardcorea ja akustista hempeilyä. Latauksessa oli kolme biisiä ja kaksi vakuutti sen verran, että tämä LP piti saada.

Jaa somessa

Asagraum ponnisti vuonna 2017 Alankomaista ja Norjasta mustan metallin ystävien tietoisuuteen erinomaisella Potestas Magicum Diaboli -nimisellä debyyttialbumillaan. Tätä seurannut Dawn of Infinite Fire (2019) oli myös laatujulkaisu, jossa polkaistiin esikoiseen verrattuna astetta rankempi vaihde vielä silmään.

Juuri nyt ilmestyvää Veil of Death, Ruptured täyspitkää olenkin siis ihan syystäkin odottanut vesi kielellä jo hyvän tovin verran. Ensimmäisistä biisimaistiaisista en osannut varsinaisesti sanoa vielä mitään, joten fiilikset itse levyä kohtaan ovat olleet hieman jännittyneet. Asagraumin julkaisukatalogi on ollut niin kova ja odotukset muutenkin sen verran korkealla, että ”ihan hyvä” levykin täyttäisi jo oikein mainiosti odotukseni.

Onneksi ennakkojännitykset karisivat pois ihan muutamassa minuutissa jo.

Albumin äänimaisema on todella täyteläinen, soundit pirullisen hyvät ja soitto tiukkaa. Lisäksi kun olen ollut aina Asagraumin keskitempoisemman ja melodisemman materiaalin ystävä, niin Veil of Death, Ruptured tarjoilee sitä herkkua jopa vielä paremmin ja laajemmin kuin aiemmin. Vaikka biisit toki juurineen tulevat klassisesta Pohjoismaisesta koulukunnasta, on Asagraum luonut oman tunnistettavan tyylinsä alusta asti vaikutteistaan huolimatta. Varsinkin biisien sisällä vaihteleva omaperäinen tunnelmointi ja turpaanveto toimii erittäin hyvin taas kerran. Pakko silti mainita erikseen, että avausraidassa on hauskat Suomifiilikset!

Kauttaaltaan ihailtavaa erityisesti on se, kuinka Obscura ja kumppanit ovat pystyneet säilyttämään musiikillisesti oman ytimensä ja samalla taas uudistumaan erinomaisesti ilman radikaaleja muutoksia.

Uskaltaisin sanoa, että Veil of Death, Ruptured lunastaa odotukset paremmin kuin hyvin ja voi olla ehkä vuoden black metal -levy ainakin itselleni. Ehkäpä bändin paras levy jopa ja siinä onkin kova saavutus! Ainoa miinus tulee liian lyhyestä kestosta (vähän päälle 36 minuuttia), sillä tätä olisi kyllä kuunnellut mielellään enemmänkin. Onneksi kiekon voi laittaa soimaan aina uudelleen loputtomasti.

Monille Asagraum on ollut kuriositeetti, sillä kaikki bändin soittajat ovat naisia. Tuntuu hieman oudolta tehdä tästä jotain erillistä numeroa nykyaikana, vaikka toki suurin osa black metal bändeistä nyt sattuu vaan olemaan miesvaltaisia.

Oli miten oli, niin tämä levy ja bändi on täyttä priimaa! Orkesterilta tuli myös taannoin laadukasta livemateriaalia pihalle ja sitä voi ihmetellä tässä jutun lopussa.

– K. Leijala

spot_img