Sotahistorian suurteos valottaa tiedusteluyksikön jalostumista asemasodan aikana.
Syvärin takana kuvaa suomalaisen tiedusteluyksikön toimintaa syksystä 1941 kevääseen 1943: vakoilua, sotavankikuulusteluja ja kaukopartioiden matkoja syvällä vihollisen maaperällä.
Teos on jatkoa Porvalin edelliselle jatkosodan tiedustelutoimintaa käsittelevälle kirjalle Kohti itää (2021).
Syksystä 1941 alkaen Osasto Vehniäisen kaukopartiot suuntautuivat Syväriltä etelään ja Äänisen taakse, kauemmas Neuvostoliittoon kuin koskaan aiemmin. Päämajan alaisen tiedusteluyksikön toiminta oli aiemmin perustunut muutamien vapaaehtoisten paikallistuntemukseen, mutta vuosina 1942–1943 joukosta kehittyi ensimmäinen suomalainen erikoisjoukko.
Toiminnassa vakiintui kaksisuuntainen radioliikenne, ja partioita kuljetettiin vesitasolentokonein sekä laskuvarjohypyin.
Kansainvälinen yhteistyö oli tiedustelutyölle leimallista. Jo omat sotilaat olivat kielitaidoltaan ja kulttuuritaustaltaan kansainvälistä joukkoa, monet kasvaneita Inkerinmaalla, Pietarissa, Moskovassa tai Varsovassa.
Lisäksi Italian laivasto kuljetti suomalaisia vakoojia piiritettyyn Leningradiin, yhteistyö saksalaisten kanssa oli vilkasta ja yksikössä palveli parikymmentä virolaista laskuvarjojääkäriä.
Syvärin takana luo tähänastisen historiankirjoituksen yksityiskohtaisimman ja realistisimman kuvan tiedustelusodan arjesta ja tapahtumista. Teos perustuu autenttisiin päiväkirjoihin, radiosanomiin ja tiedusteluraportteihin.
Niistä paljastuvat ensimmäistä kertaa virolaisen kaukopartion todellinen kohtalo, 15-vuotiaan teinivakoojan tarina, kaukopartioiden kuulustelemien vankien kohtelu sekä piiritettyyn Leningradiin ujutetut vakoojat.
OTM Mikko Porvali (s. 1980) on kirjailija, tiedusteluhistorian tutkija ja poliisi. Hän on kirjoittanut useita sotahistoriaa käsitteleviä tietokirjoja, jotka ovat keskittyneet etenkin toisen maailmansodan aikaiseen tiedustelu- ja vakoilutoimintaan.
Saatavilla sidottuna.
Lähde Atena