Juuri kun olin saanut kirjoiteltua Tuomas Myllylän Pakanat-sarjakuvajärkäleestä, pöydälleni ilmaantui Zum Teufelin julkaisema 424 sivua pitkä kokoelma Petri Hiltusen Praedor-sarjakuvia lisukkeineen. Kyseessä on siis kokoelma Jaconian fantasiamaailmaan sijoittuvista seikkailuista, joissa pääosassa ovat aarteita hamuavat Praedorit lähinnä rikkauksien ja mysteerien perässä.
Vuosi on 916 ja nuori Ari Halikko joutuu elämänsä kovimpaan paikkaan, kun kahden suvun välinen riita eskaloituu. Tämän seurauksena Hyypiät murhaavat hänen perheensä ja talokin poltetaan. Ari on lähellä päästä hengestään myös, mutta Olaf Idänmatkaaja haluaa pojan itselleen palkkiona avustaan tuhotöissä.
Euroviisut ovat olleet itselleni aina melko omituinen kansainvälinen juhla, jossa Suomi saa noll puääng. Toisaalta jääkiekkoa seuraavana ihmisenä jokavuotiset keväällä olevat MM-kisat ovat myös omanlaistaan fiestaa. Eli tavallaan näitä kahta asiaa voi sinänsä rinnastaa ja ehkä sitä kautta jopa voin ymmärtää itselleni vieraita juttuja?
Näinä aurinkoisina kevät/kesäpäivinä toki pitää vetää mieliala mahdollisimman matalaksi, joten kaivoin esiin vuonna 2003 julkaistun albumin, jonka kutsumanimi on Battlefields.
Alarmin symppis johtohahmo Mike Peters kuoli 66-vuotiaana 29.4.2025 taisteltuaan syöpää vastaan 30 vuotta eli lähes puolet elämästään. Alarm perustettiin 1981, mutta osittain samat tyypit olivat soitelleet yhdessä jo vuodesta 1977 ja Seventeen-nimellä oli tehty yksi mod-tyylinen singlekin 1980. Tuo yhtye esiintyi loppuaikoinaan nimellä Alarm, Alarm. Tuosta olikin helppo muuttua Alarmiksi. Kokoonpanoa ei tarvinnut muutella, koska jo Seventeen-single oli tehty samalla kokoonpanolla Peters, Eddie MacDonald, Dave Sharp ja Nigel Twist. Tämä kokoonpano pysyikin kasassa vuoteen 1991, jolloin bändi hajosi.
Alakulttuurien ja eritoten tamperelaisen alakulttuurin erikoismies, Kompleksi-duon toinen puolikas, elektronisen musiikin kronikoitsija (,(http://www.phinnweb.org/) elokuvaohjaaja ja 90/00-luvulla ahkerasti elektro-tapahtumia promotoinut pHinn kirjoitti elämänsä levystä tehden samalla kauniin muistokirjoituksen edesmenneestä artistista J. Saul Kanesta.
Parsonsin tarina on itselle tullut tutuksi Kenneth Angerin elokuvien ja mediapersoonan kautta sekä mainion Strange Angel-sarjan kautta (Paramount 2018-2019), joka ikävä kyllä jäi vain kahteen kauteen joten Parsonsin elämän kuvaus jäi siinä melko tyngäksi. Runavikin tietokirja aiheesta valoittaa paljon sarjassakin nähtyjen maagisten rituaalien ja Thelema-kultin taustoja.
