Musiikkitoimittaja
Vesa kirjoittaa zineen musiikkiaiheisia tekstejä, joiden kohde vaihtelee kokonaisvaltaisista bändikatsauksista ajankohtaisiin musiikkikenttää koskettaviin kolumneihin.
vesa@emotionzine.fi
Mainoksia oli toki silloin lehdissä jo ja silloinhan se on tehty. Wouden, kuten Leevinkin, kanssa kävi niin, että eihän silloin kersana voinut "kovana punkkarina" myöntää diggaavansa moista lällyilyä, mikä näin jälkikäteen tuntuu aika hassulta. Mutta hyvin pian jätin moiset höpsötykset ja myönsin muillekin kuin itselleni, että Woudehan on Suomen kovimpia bändejä.
Sanotaan nyt viimein, että tärkeimmät levyt näiden mainittujen ohella ovat olleet Clashin 3 ekaa ja Ramonesin melkein koko tuotanto (helvetin monen muun ohella), mutta en niistä keksi oikein enää mitään, joten pysytellään näissä.
Raisiolainen Korroosio perustettiin elokuussa 1979. Tätä ennen oltiin soiteltu nimellä Red Labels. Korroosio perustettiin alunperin vain Raisrock-festivaalia varten, mutta hyvin menneen keikan jälkeen päätettiin jatkaa.
Hellhound jäi itselleni vähän vähemmälle huomiolle tuossa 70-80-lukujen taitteessa, kun oli niin paljon muutakin punkmusaa tyrkyllä. Vai olikos tämä punkkia?
En muista oliko minulla Pellen nykyään parhaana pitämääni Pelkoa ja vihaa ennen Moottoritietä, mutta ellei niin siinä tapauksessa ensimmäinen Pellen kasetti (nimenomaan, ne vaihtuivat kyllä vinyyleihin kun soitin oli) oli joko Viimeinen syksy tai Moottoritie.
Alunperin jo 70-luvulla perustettu Vihan Muna jäi silloin ilman levytyksiä, mutta tämä on vajaan kymmenen vuoden sisällä, bändin uudelleen kokoonnuttua, jo neljäs pitkäsoitto, joka on ilmestynyt myös LP:nä. Kokoonpano on pysynyt samana, mutta bassoon on tullut Tomi Lyytikäinen, joka on aiemmin soittanut mm. Utsuri Horror Showssa ja Ho-Dadsissa. Ollaanpa me joskus oltu Pohja-yhtyeessäkin samaan aikaan.
