Joo tuota, olen lukenut ainakin yhden Black Sabbath -kirjan, pari Ozzy-kirjaa ja Iommin muistelmat. Mietin, kannattaako tätä nyt sitten lukea. Ei onneksi ollut muutakaan sopivasti luettavilla, niin mikäpäs siinä. Onneksi siksi, että tämähän oli ihan pirun hauska. Arvostelut eivät ole olleet kovin kehuvia, ennemminkin vähän siihen suuntaan, että kyllähän tuon nyt lukaisee. No, onhan se niinkin, eikä tässä nyt edes minulle niin kauheasti mitään uutta ja kiinnostavaa ollut, mutta ei sitä aina tarvitsekaan.
Todennäköisesti kyseessä on soittimensa suvereenisti hallitseva duo, joka onnistuu samaan aikaan olemaan sekä melodinen, että groovaava ja näin ollen luvassa on jotain todella uniikkia settiä...
Venezuelasta kotoisin oleva artisti Pablo Sânchez tuo uudella albumillaan föhn-tuulen lännestä keskelle Skandinavian harmaata, märkää ja väsyttävää syysmasennusta. Tätä baleaarista eskapisimia nauttii nyt mielellään.
