Aalto-yliopisto on tuottanut dokumenttielokuvan, joka esittelee luovuuden käyttöä eri ammattilaisten työssä ja kutsuu suomalaiset yhteisöt kehittämään omaa luovuuttaan.
Tämä dokumentti ilmestyi vuonna 1979 ja on jatkoa kymmenen vuoden takaiselle Dom kallar oss mods -dokkarille. Tätä näytettiin hetken Suomenkin teattereissa nimellä Huumeinen elämä, mutta ilmeisesti tätä ei ole julkaistu dvd:llä eikä vhs:llä täällä; ruotsinkielisen vhs:n löysin joskus Turun torilta. Koko trilogia on julkaistu dvd:llä 2001 (mukana -93 julkaistu kolmas osa), mutta en tiedä, onko siinä suomenkielisiä tekstityksiä.
Siis olihan CN Suomessa suosittu yhtye, jopa ennen kuin Jimi Sumen täältä Suomesta siihen liittyi. Jotenkin vain tuntuu, että yhtye olisi aikansa vanki, eikä sillä tavalla olisi jäänyt ihmisten mieliin kuin jotkut Duran Duranit ja Human Leaguet, jotka voidaan suurin piirtein samaan musiikilliseen lokeroon laskea. Itse olin kiinnostunut kakarana siksi, että yhtyeessä oli X-ray Spex- ja myöhemmin Eater-jäseniä. Ei se musiikki kyllä sitten ollut lähelläkään kumpaakaan.
Alunperin jo 70-luvulla perustettu Vihan Muna jäi silloin ilman levytyksiä, mutta tämä on vajaan kymmenen vuoden sisällä, bändin uudelleen kokoonnuttua, jo neljäs pitkäsoitto, joka on ilmestynyt myös LP:nä. Kokoonpano on pysynyt samana, mutta bassoon on tullut Tomi Lyytikäinen, joka on aiemmin soittanut mm. Utsuri Horror Showssa ja Ho-Dadsissa. Ollaanpa me joskus oltu Pohja-yhtyeessäkin samaan aikaan.
