Avain: dokumenttielokuva

Aalto-yliopisto jakaa innovatiivisuutta edistävän dokumenttinsa

Aalto-yliopisto on tuottanut dokumenttielokuvan, joka esittelee luovuuden käyttöä eri ammattilaisten työssä ja kutsuu suomalaiset yhteisöt kehittämään omaa luovuuttaan.

Stefan Jarl: Ett anständigt liv (1979)

Tämä dokumentti ilmestyi vuonna 1979 ja on jatkoa kymmenen vuoden takaiselle Dom kallar oss mods -dokkarille. Tätä näytettiin hetken Suomenkin teattereissa nimellä Huumeinen elämä, mutta ilmeisesti tätä ei ole julkaistu dvd:llä eikä vhs:llä täällä; ruotsinkielisen vhs:n löysin joskus Turun torilta. Koko trilogia on julkaistu dvd:llä 2001 (mukana -93 julkaistu kolmas osa), mutta en tiedä, onko siinä suomenkielisiä tekstityksiä.
spot_img

Suositut

Post Pulse palaa sotatantereelle – uusi single ”Not My War” ennakoi toukokuussa ilmestyvää albumia

Helsinkiläinen Post Pulse on julkaissut ensimmäisen singlen ”Not My...

Tunnettu ääni nousee parrasvaloihin – Olli Hartonen debytoi sooloartistina koskettavalla singlellä

Monelle suomalaiselle tuttu ääni on saanut vihdoin omat kasvonsa....

Ufo Mustosen uusi single ”Matka Manalaan” on ensipuraisu tulevalta kamaripop-albumilta

Laulaja-lauluntekijä Ufo Mustonen on julkaissut tänään perjantaina 16. tammikuuta...

Tohtori Geton uusi sinkku ”Räppäri on tyhmä” on täällä – Albumi aivan kulman takana

Suomirapin odotetuimpiin julkaisuihin lukeutuva Tohtori Geton uusi albumi on...

PETRI LAHTI: Fiftarit – unohtumaton ilmiö 1977-1983 (Readme.fi) 2025

Tämän kirjan ohessa kuuntelin ja katselin vanhoja Tigersin, Cavanin jne. keikkoja, koska ajattelin, että olisiko aika kullannut muistot. Ei ollut, etenkin nuo kaksi olivat sellaista sontaa, etten muistanutkaan niitä niin kamaliksi. Mutta näköjään silloin täällä läpi meni (muualla oikein ei). Mutta tämä tuli varmaan jo selväksi. Selailin myös joulun aikaan mutsin luona vanhoja Suosikkeja (Soundit muistan jo ulkoa!) ja se oli kyllä sitten jo kivempaa nostalgiaa. Pitää varmaan ottaa lehdet joskus lähempään tarkasteluun, vaikka jutut aika tyhjänpäiväisiä muistaakseni olivatkin.