Matthew Perryn omaelämäkerta on vaikuttava romaani, varsinkin kun nyt postuumisti sen luin. Kirjan anti saa uudenlaisen merkityksen kun tietää että Perry kuoli hiljattain. Hänen addiktio-sairautensa on yleisesti tiedossa ollut asia jo kauan, joten kirja keskittyy hyvin paljon siihen aihepiiriin.
Lauri Hokkasen kriittinen elämäkerta Seppo Toiviaisen värikkäästä elämästä ja taistolaisliikkeestä valottaa yhtä aikakauden kuohuttavimmista hahmoista.
En nyt rockabilly-musasta ole koskaan kauheammin innostunut, ellei Stray Catsia, Buddy Hollya ja muita Hollyn aikalaisia lasketa. Suomessa tuli sitten Melrose, joka olikin sen verran rankempaa, etten tiedä, voiko sitä edes pistää samaan karsinaan niiden 70-luvun lopun ja 80-luvun alun rockabillybändien kanssa. Olen lukenut Eklundin kirjan Tiger Twist, sekä Janne Salmen Tigers Storyn, jossa siis osin näitä samoja asioitakin kuvataan. Baggelta taas olen kirjastossa hyllyttänyt monia lastenkirjoja ja dekkareita.
Robert Crumbin ensimmäinen sarjakuvakirja 23 vuoteen!
Kulttimaineeseen noussut underground-sarjakuvataiteilija Robert Crumb sukeltaa uudessa sarjakuvakirjassaan internetin ja sanomalehtien syövereihin ja nostaa esiin kysymyksiä. Miksi emme tiedä totuutta valtiolla virkamiesuran tehneiden taustavaikuttajista? Onko Crumb todella niin vainoharhainen, kuin monet väittävät? Vai haluavatko he vain sinun ajattelevan niin?
