En nyt rockabilly-musasta ole koskaan kauheammin innostunut, ellei Stray Catsia, Buddy Hollya ja muita Hollyn aikalaisia lasketa. Suomessa tuli sitten Melrose, joka olikin sen verran rankempaa, etten tiedä, voiko sitä edes pistää samaan karsinaan niiden 70-luvun lopun ja 80-luvun alun rockabillybändien kanssa. Olen lukenut Eklundin kirjan Tiger Twist, sekä Janne Salmen Tigers Storyn, jossa siis osin näitä samoja asioitakin kuvataan. Baggelta taas olen kirjastossa hyllyttänyt monia lastenkirjoja ja dekkareita.
Tekijä itse kertoo elämästään ja teoistaan sujuvasti ja kaiken lisäksi olen aina pitänyt SE-yhtyeestä ja se on ainakin kerran tullut nähtyäkin, Salon torilla kesällä 1984. Lisäksi kirjassa on joitakin tuttujakin, SE oli nimittäin pariinkin otteeseen puoliksi salolainen yhtye. Tästä varmaan käy jo ilmikin, että itseäni kiinnostavat kirjassa eniten SE- ja Seitsemäs maailma -yhtyeiden seikkailut. Kyllä näin on, mutta eipä se muukaan tylsäksi käy kerronnan ansiosta.
Wimme ja Tapani Rinne levyttivät uuden seikkailu-albumin jazzin, ambientin, etnon ja joikujen ääniaalloilla. Toismaallista shamanismia ja ikiaikaista viisausperinnettä kaipaaville pakko-hankinta.
