Herra jumala. Täytyy sanoa, että biisi on sellainen, että luulisi Andy Mccoyn olevan kateellinen. Plastic Tears tai lähinnä Miqu on kaikkia luonnonlakeja uhmaten jaksanut vetää Hanoi-Dogs D'amour-linjaa vuosikymmenet, ja vaikka on välillä itselläkin eräästä pikkuasiasta mennyt sukset ristiin joskus hamalla 90-luvulla, niin asiat sovittiin jossain Puntalan juomisillassa ajat sitten ja kyllä se niin on, että kyllä niitten toi nimi kannatti pitää. Syy on mielestäni selvä, tappiot voitoksi.
Suuri rauhan romaani Suomen tunnetuimmasta aseistakieltäytyjästä.
1920-luvun eloisa ja värikkäitä aatteita tulviva Helsinki vie nuoren ja vallattoman Arndt Pekurisen mukanaan. Pekurinen löytää elämäntehtävänsä rauhanaatteen parista. Pian häntä havittelevat niin rauhanliikkeen kuin Etsivän keskuspoliisinkin miehet.Lopulta Pekurisen on tehtävä valinta periaatteiden ja oman elämänsä välillä.
Uuden indie-tulokkaan juhannusbiisissä vanhat taiat siirtyvät asfalttipelloille ja pelko on kylmä kivi, joka ottaa elämästä vallan mittumaarin mystisellä voimalla.
Vastavaloa: Perhosii, Ingrid Yö ja Aavakaiku @Maanalainen, Tampere 4.6.26
Olipa kerran lumoava ilta indie-artistien kanssa Tampereen rouheimmassa live-mestassa, jota TRELMU ylläpitää rautatieaseman kyljessä.
