Māris Bērziņšin teos Lyijyn maku kuvaa elämää Neuvostoliiton ja Saksan ristitulessa 1939–1941 Latviassa. Kirjan ytimessä ovat inhimilliset dilemmat sodan aikana.
Seppo Tiilikainen oli yksi noin 1 400 suomalaisesta Saksan Waffen-SS-joukoissa taistelleista sotilaista. Hän oli Saksaan lähtiessään vasta 19-vuotias mutta jo talvisodan käynyt veteraani.
Liettualainen artisti Teatre inspiroitui Liettualaisen underground-runoilijan Jurga Ivanauskaiten päiväkirjoista ja teki teemalevyn, joka on myös musikaalinen kuvaus hänen työympäristöstään huonosti valaistuista toimistotiloista, steriileistä online supportin vuorovaikutuksista ja kaupallisista verkostoista.
Tässä on yhtyeen neljä EP:tä, jotka ovat ilmestyneet vain netissä vuosina 2024 ja 2025, yhteensä 14 biisiä. Niiden kannet ovatkin tarroina mukana. Biisit ovat omia, paitsi Mikään koskaan muutu ei on alunperin Saintsin Know Your Product. Se sopiikin näille hyvin, kun yhtyeen levyllä on pari puhallinsoittajaa (soittimina vetopasuuna ja trumpetti, olen siellä saksofoninkin kuulevinani, joten kai sitä sitten soittaa joku bändistä, tai sitten olen väärässä). Ne tuovat kivoja sävyjä biiseihin.
