Kirjassa ja siihen liittyvässä Suomen valokuvataiteen museon näyttelyssä piktorialismia käsitellään tekstien ja valokuvien kautta avautuvana historiallisena ilmiönä ja esitellään suuntauksen keskeisiä valokuvaajia.
Piktorialismi oli valokuvan ensimmäinen taidesuuntaus, jonka valtakausi Euroopassa kesti 1880-luvulta 1920-luvulle. Piktorialistiselle estetiikalle oli ominaista kauneuden, tunnelman ja luonnollista näkökokemusta vastaavan, utuisen ja epäterävän ilmaisun tavoittelu. Kauneutta kohti pyrittiin taitoa vaativien vedostus- ja sävytystekniikoiden avulla.
Suomalaisen piktorialismin varhaiset mestarit ja mestariteokset pääsevät nyt ensimmäistä kertaa esiin kirjamuodossa upeiden valokuvien ja tuoreiden tutkimusartikkelien kautta. Millaisia valokuvataiteilijoita olivat Fritz Englund, Oiva Kallio, Daniel Nyblin, Alfred Nybom ja Johannes Schalin? Entä keitä olivat piktorialismin naistekijät?
Syvällinen käsittely
Kirja tarkentaa katseen piktorialismiin aiemmin liitetyn vähättelevän asenteen ohi, ja taidesuuntaus saa tähän mennessä syvällisimmän käsittelyn Suomessa. Monipuolisen ristiinvalotuksen kautta esiin nostetaan kiehtova ja kompleksinen valokuvataiteen ilmiö.
Keskeisistä piktorialisteista oman esittelynsä saavat Julia Kartesalon, Maria Faarisen, Sofia Lahden, Jane Vuorisen ja Max Fritzen esitteleminä Alfred Nybom, Wladimir Schohin, Walter Jakobsson, Fritz Englund, Väinö Donner, Arvi Hanste, Oiva Kallio sekä Berliinissä toiminut Siri Fischer-Schnéevoigt, joka Sofia Lahden esiintuomana saa ensiesittelynsä suomalaisessa valokuvakuvahistorian kirjoituksessa.
Valokuvien materialiset ominaisuudet
Jo aiemmin 1900-luvun alun postikorttikulttuurista eri näkökulmista kirjoittanut Harri Kalha pohtii korttien suhdetta piktorialismiin. Vuosisadan vaihteen symbolismismi ja allegorisuus yhdistävät valokuvataidetta ja postikortteja.
2020-luvulla valokuvia katsotaan pääasiassa matkapuhelimelta. Digitaalisessa ympäristössä historiallisten valokuvien materiaaliset ominaisuudet helposti unohtuvat. Kirjoittajat Lahti ja Vuorinen tuovat esiin sitä, kuinka keskeistä piktorialismin historiallisen ymmärryksen kannalta on kokeellisten tekniikkojen lisäksi huomioida kuvien muutkin materiaaliset ominaisuudet. Tämä on haaste myös museotyölle. Piktorialismissa oli kyse hauraista materiaalisista, esineellisistä kuvista; taustakartongit, pohjustukset ja kehystykset olivat monille valokuvaajille oleellinen osa teoksia.
Suomen valokuvataiteen museossa piktorialismiin pureutuva tutkimushanke on ollut monivuotinen projekti.
Piktorialismi – valokuvataiteen synty (Parvs, 2022)
Kirjoittajat: Maria Faarinen, Max Fritze, Elina Heikka, Seppo Hornytzkyj, Minna Ijäs, Harri Kalha, Julia Kartesalo, Riitta Koskivirta, Sofia Lahti (toim.), Laura Sallas, Hanne Tikkala, Jane Vuorinen (toim.), Anni Wallenius
208 sivua
Kielet: suomi, tiivistelmät ruotsi ja englanti
Piktorialismi – valokuvataiteen synty -näyttely on esillä Suomen valokuvataiteen museossa 24.4.2022 asti.
Lähde Kustannusosakeyhtiö Parvs
