Viiden nuoren juutalaisnaisen koskettava tarina

Aiheeseen liittyvää

Haastateltavana Ruma Planeetta -rockyhtye

Tänään minulla on ilo haastatella helsinkiläistä yhtyettä nimeltä Ruma Planeetta. Yhtye kertoo tyylilajikseen rockmusiikin.

THE DICKIES: Blink 183/Clean money (Cleopatra CLO 3366) 2022

Dickies on ollut enemmän tai vähemmän kasassa yli 45 vuotta. Välillä on ollut hiljaisia kausia ja muutama traaginen kuolemakin on yhtyeen piirissä tapahtunut, esimerkiksi Chuck Wagon ei ollut kuin 24 kun ampui itsensä.

The Record of My Life #16: Blackpink – Born pink

Tämän tekstin on kirjoittanut Mila Kallio. Lehdessä hän vastaa toimitukseen liittyvistä asioista ja muunmuassa tämän The Record of My Life -palstan pyörittämisestä.

Apulanta ja Maija Vilkkumaa palkittiin Radio Suomirockin legendaarisella elämäntyöpalkinnolla

Radio SuomiRockin vuosi 2022 on paketoitu perinteisin menoin Eläköön SuomiRock! -palkinnoilla. Tänä vuonna pokaali elämäntyöstä ojennettiin Apulannalle ja Maija Vilkkumaalle.

Tulenkulkijat: En enää jaksa hengittää

Upeinta tässä teoksessa on laulajan kaihoisasta jopa suoranaiseen raivoon yltyvä preesens ja tämä pakottaa minut kuuntelemaan kappaleen useampaan kertaan sekä...

Jaa somessa

Anna-Leena Perämäen viisi pienoiselämäkertaa sisältävä teos nostaa Anne Frankin rinnalle muita, vähemmän tunnettuja holokaustin kokeneita juutalaisnuoria.

Lukijalle piirtyy kuva elämänhaluisista ja tulevaan toiveikkaasti suhtautuvista nuorista, joiden maailman natsien juutalaisvainot radikaalilla tavalla mullistivat.

Anne Frank ja hänen kohtalosisarensa

Anne Frank sai pitkään edustaa kaikkia juutalaisten kansanmurhan uhreja, mutta hänellä oli aikalaisia, jotka ansaitsevat myös saada äänensä kuulluksi.

Historiantutkija Anna-Leena Perämäki nostaa hänen rinnalleen neljä muuta samantyyppisistä taustoista tulevaa, suhteellisen tuntemattomaksi jäänyttä, nuorta päiväkirjankirjoittajaa.

Hélène Berr, Anne Frank, Isabelle Jesion, Elisabeth Kaufmann ja Anita Meyer joutuivat kohtaamaan toisen maailmansodan puristuksissa juutalaisvainot.

Heidän elämänpiirinsä kaventui natsi-Saksan miehittämissä Ranskassa ja Alankomaissa.

Kirja kuvaa miten he joutuvat käymään elämässään läpi suuren muutoksen, kohtaamaan oman juutalaisen taustansa ja luopumaan lapsuutensa ja varhais- nuoruutensa hyvinvoinnista.

Naisten päiväkirjoihin pohjautuva teos kertoo paitsi nuorten arjesta myös heidän perhetaustastaan ja lapsuudestaan sekä ajasta sodan jälkeen. Osa nuorista naisista pakeni vainoja tai piiloutui, osan kohtalona oli joutua keskitysleirille. Muutamien tarina jatkuu nykypäiviin saakka.

Lähteenä harvinaista, aiemmin julkaisematonta materiaalia

Teos perustuu Perämäen vuonna 2020 aiheesta valmistuneeseen kulttuurihistorian väitöskirjaan. Lähteenä käytetyistä päiväkirjoista kolme on julkaisemattomia, kaksi on julkaistu ja käännetty useille eri kielille, myös suomeksi. Julkaistujenkin päiväkirjojen kohdalla Perämäki on kuitenkin perehtynyt myös niiden alkuperäisiin versioihin.

Kirjan päähenkilöillä on paljon yhteistä. Heidän perhetaustansa oli samankaltainen, sillä he olivat kaikki lähtöisin Länsi-Euroopan 1900-luvun alun maallistuneesta, koulutetusta ja vauraasta juutalaisväestöstä, jolle juutalaisuus ei ennen vainojen alkamista ollut kovinkaan merkittävä osa identiteettiä – toisin kuin Itä-Euroopassa, jossa ortodoksijuutalaisuus oli yleisempää, juutalaisyhteisöt tiiviimpiä ja alueen juutalaiset poikkesivat muutenkin paljon länsieurooppalaisesta juutalaisväestöstä esimerkiksi varallisuudeltaan.

Kirjan nuoria naisia yhdistää myös se, että he elivät vielä päiväkirjaa sodan aikana kirjoittaessaankin sen verran hyvissä materiaalisissa ja henkisissä oloissa, että päiväkirjan kirjoittaminen ylipäätään oli mahdollista.

Sota-ajan Ranskassa pakolaiset koettiin uhkana maan taloudelle

Itävaltalaisen Elisabeth Kaufmannin perhe pääsi pakoon Wienistä Pariisiin, jossa elämä piti aloittaa alusta vihamielisessä ilmapiirissä. Ranskalla oli pitkät antisemitistiset perinteet jo ennen Hitlerin valtaannousua Saksassa, ja 1930-luvun laman myötä sekä antisemitismi että yleinen ulkomaalaisvastainen ilmapiiri vahvistuivat.

Hitlerin noustua valtaan ja kansallissosialistien aloitettua laajamittaiset juutalaisvainot Saksassa ja myöhemmin siihen liitetyillä alueilla, antisemitismi kiihtyi Ranskassa entisestään vainottujen juutalaisten etsiessä sieltä turvaa.

Jopa ranskalainen eliitti alkoi viljellä antisemiittistä kieltä ja näkemyksiä – ”muukalaisilla” katsottiin yleisesti olevan tuhoava vaikutus Ranskan taloudelle ja kansainväliselle asemalle.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan teki aiheesta taas ajankohtaisen

Vainojen varjossa kirjoitettujen päiväkirjojen lukeminen tuli Perämäelle sotakeväänä aivan eri tavalla iholle kuin koskaan ennen.

”Uusi sota Euroopassa ja kansanmurhan piirteitä saanut ukrainalaisten hätätila viimeistään osoittaa, että näiden aiheiden tutkiminen ja niistä kirjoittaminen on yhä tärkeää. Alkuvuosi 2022 on näyttänyt, että se, mitä juutalaisille tapahtui 80 vuotta sitten, ei ole niin kaukaista historiaa kuin olemme luulleet. Juutalaisten kohtalo toisessa maailmansodassa ei saa unohtua.”

Äänikirjan lukee Karoliina Niskanen.

Anna-Leena Peränmäki
Anna-Leena Perämäki
Kuva: Mika Mickelsson

Historiantutkija Anna-Leena Perämäki (s. 1982) on tutkinut nuorten naisten selviytymiskeinoja juutalaisvainoista 1940-luvun Ranskassa ja Alankomaissa.

Teos perustuu Perämäen vuonna 2020 aiheesta valmistuneeseen kulttuurihistorian väitöskirjaan. Perämäki kiinnostui historiasta jo lapsena löydettyään vanhempiensa kirjahyllystä Anne Frankin perhettä auttaneen Miep Giesin muistelmat.

Menneisyydessä häntä kiehtovat kiinnostavat ihmiskohtalot sekä päiväkirja- ja kirjeaineistot, joiden avulla voi päästä henkilökohtaisten kokemusten ja tunteiden jäljille.

Saatavilla sidottuna.

Lähde Into Kustannus

spot_img