Väitös: Ihmisäänen tunneilmaisua on mahdollista kehittää harjoittelemalla

Aiheeseen liittyvää

The Record Of My Life #40: POPEDA – Svoboda

Juho Rintarunsala on Etelä-Pohjanmaalta, Teuvan kunnasta maailmaa tähyävä lyyrikko,...

Viikon Kovin Biisi: VKB 03/25

Nämä kilpailijat kisaavat Viikon Kovimman Biisin tittelistä. Katso yksityiskohdat tästä.

Vic Hyland – Music, Magic and NLP (Softwood Books 2023)

Musiikki on mielestäni vähän niin kuin magiaa, parhaimmillaan sillä voi vaikuttaa kuuntelijan tunnetiloihin tai saada jopa lihakset liikkeelle. Muusikko, opettaja, terapeutti ja kitaristi Vic Hyland on kirjoittanut inspiroivan ja käytännönläheisen teoksen luovuudesta ja kuinka maagisella maailmankatsomuksella on paljon annettavaa musiikille.

The Orphan bändin debyyttialbumi Hard On For Chaos ulkona nyt

The Orphanin debyytti-albumi Hard On For Chaos on Pohjoisen...

PETRI LAHTI: The Rolling Stones – 60 vuotta Rollareita (Readme.fi) 2024

Tämä Rollari-kirja keskittyy yhtyeen keikkoihin Suomessa ja mitä täällä heistä kirjoitettiin. Kun ottaa huomioon, että bändi oli Suomessa ensi kerran jo 1965 ja millainen tämä maa on ollut vielä 80-luvullakin, niin tottakai huvittavia tapauksia mukana on.

Jaa somessa

Tua Hakanpää yhdistää väitöstutkimuksessaan vokologista, akustista ja pedagogista asiantuntijuutta ja kontribuoi sekä lauluntutkimuksen että -opetuksen tutkimuskentälle.

Onnistunut tunneilmaisu on osa tehokasta kommunikaatiota laulu- ja puheäänessä, mutta miten akustista tunneilmaisua oikein tehdään ja voiko siinä kehittyä?

Tua Hakanpää yhdistää väitöstutkimuksessaan vokologista, akustista ja pedagogista asiantuntijuutta ja kontribuoi sekä lauluntutkimuksen että -opetuksen tutkimuskentälle. Työssään hän kehittää tutkimuspohjaista harjoitusmenetelmää tunneilmaisun vahvistamiseksi lauluäänessä äänenlaatuja muuntelemalla.

Tampereen yliopisto

Laulajan taitava tunneilmaisu nostaa esityksen tasolle, jossa kuulija kiinnittyy laulun sanomaan tunnetasolla. Tuntuu kuin laulaja peilaisi laulullaan kuulijan ajatuksia mahdollistaen yhteyden, jossa sekä kuulijan että laulajan sielunmaailmat tulevat nähdyiksi. Tätä kommunikaation ja tiedonmuodostamisen yhteispeliä luonnehditaan yleensä arkikielessä sanaparilla ”hyvä biisi”.

Aina ilmaiseminen ei kuitenkaan ole yksiselitteisen helppoa ja mutkatonta, ja siksi Hakanpään tutkimus kiinnittyykin kommunikaation selkeyttämiseen vuorovaikutustilanteissa.

Väitöksessään Hakanpää tarkastelee tunneilmaisua lauluäänessä ja sen opetettavuutta kehittämänsä parametrimodulaatiotekniikan avulla. Tutkimus on kokeellinen vertailututkimus, jossa käytetään kuuntelijoiden arvioita, akustisia analyysejä ja tilastollista päättelyä lauluäänen tunneilmaisevuuden arvioimiseksi lyhyistä vokaalinäytteistä ja lauletuista fraaseista.

”Tutkimus osoittaa, että tunneilmaisu on mahdollista tunnistaa lauluäänestä silloin, kun laulajat ilmaisevat tunnetta spontaanisti. Äänenpainetaso ja tapa, jolla energia jakautuu äänispektrissä, olivat kaksi tyypillisintä äänen tunnepiirteiden indikaattoria,”

Hakanpää toteaa.

Hakanpää käytti tutkimuksessaan parametrimodulaatiotekniikkaan keskittyvää koulutusohjelmaa, jossa opetettiin erilaisten äänenlaatujen käyttöä näyttelijäopiskelijaryhmälle. Testiryhmä lisäsi erilaisten äänenlaatujen käyttöä tunneilmaisun välineenä koulutuksen jälkeen. Tämä tulos vahvistettiin kuuntelijoiden arvioinneilla ja akustisilla analyyseillä. Tutkimus osoittaa, että erilaisten äänenlaatujen kouluttaminen voi auttaa ilmaisemaan tunteita lauluäänessä.

Tutkimuksen tulokset auttavat ymmärtämään äänen akustista käyttäytymistä erilaisissa tunteen ilmaisuissa.

”Tuloksia voidaan hyödyntää tunneilmaisun säätelyn ja tunteen tunnistamisen opettelemisessa paitsi laulunopetuksessa, myös laajemmin muun muassa terapiatyössä ja kasvatusaloilla,”

Hakanpää sanoo.

Musiikin ja filosofian maisteri Tua Hakanpään vokologian alaan kuuluva väitöskirja Emotion expression in the singing voice – Testing a parameter modulation technique for improving communication of emotions through voice qualities tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa 1.4.2022 klo 12 alkaen, Linna-rakennuksen luentosalissa K103, Kalenvantie 5.

Vastaväittäjänä toimii professori Allan Vurma Eestin musiikki- ja teatteriakatemiasta. Kustoksena toimii professori Anne-Maria Laukkanen Tampereen yliopistosta.

Lähde Tampereen yliopisto

spot_img