Tällä kertaa musiikkinostona toimii Ohiosta musamaailman tietoisuuteen pompannut pieni orkesteri nimeltä Osi and the Jupiter vuonna 2021 ilmestyneen albuminsa Staven kanssa.
Antimaterian levyltä Valo aikojen takaa (2016) ei haluaisi varsinaisesti etsiä suurempia puutoksia, sillä kokonaisuudessaan albumi on todella mainio tapaus melko marginaalisessa pienessä skenessään.
Innermost (2022) on Hate Forestin kuudes täysimittainen albumi. Tämä ukrainalainen kulttiyhtye käytännössä koostuu Roman Saenkosta, joka on paremmin tunnettu samasta maasta kotoisin olevasta Drudkhista.
Vuonna 1983 perustetun Värttinän kolmas albumi - varsinainen läpimurtolevy Oi Dai (1991) teki minuun vaikutuksen heti ensikuuntelulla aikanaan. Siinä samalla se toimi melkoisena porttina kansanmusiikin pariin.
Tämän kirjan ohessa kuuntelin ja katselin vanhoja Tigersin, Cavanin jne. keikkoja, koska ajattelin, että olisiko aika kullannut muistot. Ei ollut, etenkin nuo kaksi olivat sellaista sontaa, etten muistanutkaan niitä niin kamaliksi. Mutta näköjään silloin täällä läpi meni (muualla oikein ei). Mutta tämä tuli varmaan jo selväksi. Selailin myös joulun aikaan mutsin luona vanhoja Suosikkeja (Soundit muistan jo ulkoa!) ja se oli kyllä sitten jo kivempaa nostalgiaa. Pitää varmaan ottaa lehdet joskus lähempään tarkasteluun, vaikka jutut aika tyhjänpäiväisiä muistaakseni olivatkin.
