Musiikkitoimittaja
Vesa kirjoittaa zineen musiikkiaiheisia tekstejä, joiden kohde vaihtelee kokonaisvaltaisista bändikatsauksista ajankohtaisiin musiikkikenttää koskettaviin kolumneihin.
vesa@emotionzine.fi
Eipä tämä(kään) ole koskaan kuulunut suuriin suosikkeihin. On ollut joku samanlainen suhtautuminen kuin Miljoonasateeseen: ei huonoa musaa, mutta ei kauheasti innostakaan; menee siinä taustalla. Toisaalta, eipä tältä ole tultu kuultuakaan paljon muita biisejä kuin ne hitit, mihin on muutenkin kyllästynyt.
Tämä taisi tulla vähän väärälle tyypille, mutta yritetään. Kuten saatteessa sanotaan, Johannes Byyt koottiin aikoinaan 80-luvun alussa Wrum-yhtyeen hajottua ja siihen bändistä tulivat rumpali Kaikka Salminen, basisti-laulaja Okko Makkonen ja kitaristi Raine Potinkara.
LP:nsä, mutta ovat viime vuodesta keikkailleet Andyn kanssa Eater-nimellä ja tulossa pitäisi olla myös LP, jossa tietääkseni on uuttakin kamaa. Tämän singlen piti ilmestyä maaliskuussa, mutta ilmeisesti ainakaan vinyyliversiota ei vielä ole julkistettu. No biisit ovat kuitenkin netissä ja A-puolesta on Youtubessa videokin.
Australian Saints oli yksi ensimmäisiä punkkia soittaneita yhtyeitä, vaikka he tuskin tiesivät moista soittaneensakaan. Joka tapauksessa jälkeen Ramonesin, mutta ennen Pistolsin ja Damnedin singlejä ilmestynyt omakustannesingle (I'm) Stranded nosti yhtyeen suosioon Englannissa, jossa esim. Sounds sanoi siitä, että "tämän ja joka viikon single" ja erittäin raju ja tarttuva rallihan tuo onkin. Se julkaistiin uudestaan Englannissa ja myöhemmin vähän isommasti muuallakin.
The Hot Rods on tehnyt ekan pitkäsoittonsa ilman 2019 kuollutta solistiaan Barrie Mastersia. Nykyäänhän laulun hoitaa ex-basisti Ian "Dipster" Dean. Ja hyvin hoitaakin. Viime vuonna Hiljaiset Levyt julkaisi yhtyeen singlen, joka on tämän levyn nimibiisi ja yhdessä B-puolen Secret Smilen kanssa biisit ovat parasta Hot Rodsia vuosikymmeniin.
