Pojat oli omasta mielestäni paras Suomen ns. ramopunkbändeistä ilmestyttyään kuvioihin joskus vuonna 1990. Tekstit olivat nokkelia ja sävellykset tarttuvia ja vieraatkin palat yleensä suomennettu Ramoilta tai Boysilta. Omistan 2 ekaa LP:tä ja Pasi Virtanen -sinkun, mutta sitten kiinnostus vähän lopahti; mielestäni biisien taso laski tai se muuttui kertaamiseksi. Silloin tällöin keikalla nähdessäni oli kyllä kivaa ja viimeisin hankintani on Palaa-cd vuodelta 2003, jossa on loistava Mä uskon meihin -biisi.
Sit puhutaan ihan Suomen ainakin 90-luvun ehkä parhaasta levystä. Rovaniemeläinen Jallax2 oli tullut tutuksi radiosta jo -87 omakustannesinkullaan City Song. Se oli meikälle vuoden pikkulevy yhdessä Fucking Worldin Human Rights -ep:n kanssa.
Tässä on sitten taas eräs vanha legenda Suomijulkaisulla. Ei legenda siksi, tai no miksei siksikin, että Ed Banger (Edmund Garrity) esiintyy A-puolella Edinä ja B-puolella toisena persoonanaan Edwiinana.
Lauri Kivelä, tuo progressiivisten metalli/industrial-genrejen moniosaaja joka vaikuttaa kokoonpanoissa EnPHin, Alitila ja Entheomorphosis, on kirjoittanut meille omasta mullistavasta levy-kokemuksestaan.
