ED BANGER & THE NOSEBLEEDS: Riding the Whirlwind/Be Who You Wanna Be (Hiljaiset Levyt HIKS-083) 2023

Aiheeseen liittyvää

Jouni Tossavaisen valokuvarunoja esillä Turun näyttelyssä

Turun Kirjan talossa esitellään Jouni Tossavaisen uusia valokuvarunoja huhtikuussa.

Kansainvälinen tanssin päivä herättää Suomen eloon tanssin taian kautta

Kansainvälistä tanssin päivää juhlistetaan ympäri Suomea monipuolisilla esityksillä ja tapahtumilla.

TEOS 2024 -tapahtuma siirtyy toukokuulle ja laajentaa valokuvataiteeseen

TEOS 2024 esittelee yli tuhat nykytaideteosta Helsingissä ja laajentaa tarjontaansa valokuvataiteeseen. Tapahtuma tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden taidekokoelman aloittamiseen tai sen laajentamiseen.

Heather Morrisin uusin kirja Nousevan auringon sisaret kuvaa musiikin voimaa vankileirin olosuhteissa

Heather Morrisin teos Nousevan auringon sisaret ammentaa toimintansa toisen maailmansodan japanilaiselta vankileiriltä, missä musiikki loi toivoa.

Monipuolista taidetta Helsingin juhlaviikoilla: Tanssia, klassikot ja basson voimaa

Monitaiteelliset Helsingin juhlaviikot esittelevät Akram Khanin tanssiteoksen ja Esa-Pekka Salosen johtaman sinfoniaorkesterin.

Jaa somessa

Tässä on sitten taas eräs vanha legenda Suomijulkaisulla. Ei legenda siksi, tai no miksei siksikin, että Ed Banger (Edmund Garrity) esiintyy A-puolella Edinä ja B-puolella toisena persoonanaan Edwiinana.

Mutta juu, Nosebleedsin vuoden -77 single Ain’t Bin To No Music School myi yli 10000 kappaletta ja oli pikkuhitti. Siitä bändi parhaiten muistetaan, biisihän on lukuisilla punkkokoelmilla.

Ed lauloi myös Slaughter & The Dogsin (jonka roudarina hän oli toiminut) comeback-levyllä Bite Back, joka tehtiin Slaughter-nimellä v.1980. No HENKILÖN ura on jatkunut katkonaisena näihin päiviin asti ja Nosebleedskin teki paluun triona (jossa Ed on ainoa alkuperäisjäsen) joskus 2014 ja viime vuonna tuli pitkäsoitto Revolution X, josta tämän seiskan A-puoli on.

No, biisit eivät niinkään ole punkkia, vaan mennään tuonne vähän kauemmas jonnekin New York Dolls -aikoihin.

Riding… on ihan ok keskitien rockbiisi, mutta olisi huomattavasti parempi ilman tuota ärsyttävää dää-däd-däd-dädädäd-dädä-kohtaa.

Tuo Be Who…, jossa Ed esiintyy Edwiinana, on paljon parempi saman lajityypin edustaja ja jostain syystä hänen laulunsa kuulostaa tässä paljon miehekkäämmältä kuin A-puolella, liekö tämä tarkoituksellista hämäystä juttujen perusteella hyvinkin hauskalta mieheltä/naiselta? Biisin sanoma tulee varmasti jo nimestä selväksi ja hyvä niin.

Eipä tässä tietenkään mitään uutta auringon alla ole, mutta jos vanhantyylinen glamrock kiinnostaa, niin suosittelen.

En ole Revolution X:ää kuullut kylläkään, mutta eiköhän siinä samoilla linjoilla mennä. Ja mielenkiintoinen seikka joillekin,jota kiinnostaa, lienee se, että Edin korvasi joskus -77 loppupuolella Nosebleedsin laulajana muuan Morrissey.

– V. Vahtera

spot_img