Puerto Anuksen jatko-osa, jossa mennään vieläkin sekopäisemmille maisemille. Kuitenkin, kuten melkein lähes aina Vuorisen kirjoissa, tässäkin on seassa tiedon jyväsiä. Tällä kertaa saamme tietopankin Salvador Dalista. Herra Dali on tässä mennyt mäyräkoiran ruumiiseen ja antaa sieltä käsin telepaattisia viestejä pääosassa olevalle Tapsa Mäkilälle. Andalusialainen koirahan oli Dalin ja Luis Bunuelin varsin omituinen 16 minuuttia kestävä mykkäelokuva vuodelta 1929. Sen pääosan esittäjät tappoivat myöhemmin itsensä.
Tätä on tosiaan odotettu; edellisestä sekopääromaanista on jotain 10 vuotta ja tästä "dekkarisarjan" edellisestä kirjasta peräti 14 vuotta. Dekkari on ehkä hieman liioiteltu sana, toisaalta en ole sellaisia juurikaan lukenut, mutta olettaisin, etteivät ne ihan tällaisia ole. Näitä Vuorisen välillä lähes tajunnanvirran, tai ehkä tajuttomuuden, voimalla eteneviä opuksia on hieman vaikea kuvailla, mutta kyllä näissä ihmeellisesti jokin juoni kuitenkin on.
Nyt sitten ilmestyi tällainen 500 kappaleen painos iankaikkisen kuluneista punkklassikoista. Omia uusia biisejä ei kuulemma ole. Ainoa, mikä tässä ei ole kulunut, on Eaterin oma eka single Outside View, koska Eater ei ollut mikään punkin ykkösnimi 70-luvulla. Mutta tässä on esim. singlenäkin tullut Buzzcocksin Breakout, Clashin White Riot ja Pistolsin God Save The Queen.
Josh Brolin, näyttelijä joka tuli tietoisuuteeni 80-luvulla Goonies-elokuvasta ja kiusasi Avengerseja Thanoksena sekä teki kovia rooleja elokuvissa No Country For Old Men, Inherent Vice ja Dune, on nyt vuorostaan kirjoittanut muistelmateoksensa.
