Oikeustieteen tohtori Kalevi Hölttä kirjoittaa järjestyksen merkityksestä yhteiskunnalle ja siitä, millainen oikeusjärjestys olisi ilman valtiota.
Kirja Järjestys esittelee teorioita valtion käsitteestä, alkuperästä ja tarkoituksesta ja luo historiallisen katsauksen valtiomuotoihin.
Pääkysymys on, missä määrin valtio on tarpeellinen nykyisessä laajuudessaan.
Valtio on vain osa oikeusjärjestystä eikä päinvastoin. Vaikka kaikissa yhteiskunnissa on jonkinlainen oikeusjärjestys se ei kuitenkaan välttämättä edellytä valtiota pakkokoneistona.
Hölttä nostaa kriittiseen keskusteluun Suomen hallinto-organisaation ja erityisesti valtion väkivaltakoneiston tehtävät.
Voidaanko tehtäviä siirtää itsehallintoelimille? Samalla eritellään perusoikeusjärjestelmää demokraattisen oikeusvaltion näkökulmasta sekä eri oikeudenaloja.
Millainen oikeusjärjestys olisi vaihtoehtoisissa tai ei-kapitalistisissa talousjärjestelmissä?
Kysymys valtiottomasta oikeusjärjestyksestä liittyy osaltaan marxilaiseen teoriaan valtion kuoleutumisesta kapitalismin jälkeisessä kommunistisessa yhteisössä.
”Valtio on suomen kielessä omaperäinen sana, joka kuvaa oivallisesti valtiota vallan keskittymänä.”
Kapitalistinen järjestys on monimuotoinen ja se toimii yhtä lailla köyhissä ja nälkää näkevissä maissa, joissa väestö on vain osittain edes lukutaitoista, kuin rikkaissa maissa.
Omistukseen perustuva valta ei ole riippuvainen siitä, kuinka paljon vaurautta tai luonnonvaroja maassa on. Kansainväliset pääomajärjestöt pyrkivät eroon kansallisvaltioiden asettamista rajoituksista hallitsemalla suoraan valtioiden kansalaisia.
”Mielestäni valtioiden koneistot ja tarvittaessa niiden väkivalta pystyy täysin estämään tällaisen kehityksen, mikäli tahtoa on. Jos ne eivät estä tätä kehitystä, se merkitsee kansainvälisten pääoman järjestöjen olevan osa valtioita ja valtioiden hyväksymiä ja suojelemia.”
Järjestys on siis asioiden, tekojen, puheiden ja ajatustenkin järjestämistä loogiseen suhteeseen toisiinsa. Järjestys sinänsä – huono tai hyvä – säilyy epäilemättä kaikissa yhteisöissä.
Jos tai kun valtio vähitellen kuoleutuu, sen perustana oleva ja sen johtama järjestys vaihtuu toisenlaiseen järjestykseen. Olennaista on, perustuuko käskeminen – eli yhteiskunnan tasolla hallinto – demokraattiseen päätöksentekoon ja järkeen vai johonkin muuhun perusteeseen.
Kuva: Klaus Welp
”Järjestys on välttämätön ihmisten ja yhteisön puolustamiseksi, mutta ei valtion tai hallinnon puolustamiseksi.”
Helppolukuinen kirja sopii kaikille poliittisesta teoriasta kiinnostuneille – niin opiskelijoille kuin työläisillekin.
Kalevi Hölttä on oikeustieteen tohtori ja työoikeuden dosentti. Hänen väitöskirjansa Toimintaoikeudet ja työtaisteluvapaus (2012) on valtiosääntöoikeuden alalta.
Ennen tutkimustyötään Hölttä toimi työmarkkinajuristina, ammattiyhdistystehtävissä sekä asianajotoimistossa. Hän on julkaissut mm. kirjat Työtaisteluopas (Into 2011), Kansalaistoiminta – lailliset oikeudet (Into 2013) ja Kuri (Into 2018).
Lähde Into Kustannus
