ABORTTI 13: Punkit ei kuole (Hiljaiset Levyt HIKI-083) 2024 LP

Aiheeseen liittyvää

THE VAPORS: Crazy/Together (Hiljaiset Levyt HIKS-088) 7″ 2024

The Vapors koottiin alunperin Englannissa 1978 ja sai suurimman hittinsä vuonna 1980 biisistä Turning Japanese, joka oli listaykkönen Australiassa ja kolmonen Englannissa. Biisi löytyy monelta punkkokoelmalta ja dvd:ltä, vaikkei se todellakaan mitään punkkia ole. Itse pidin enemmän bändin Jam-maisemmista biiseistä kuten Waitin' For The Weekend ja News At Ten.

Emotion visa: PMMP vs Maustetytöt

Tänään kisailussa on Emotion visan historian ensimmäinen kaksintaistelu. Testaa...

Kroonisen kivun kuvaus pysäyttää – Tervetuloa sairaiden valtakuntaan

Hanna Bervoetsin romaani 'Tervetuloa sairaiden valtakuntaan' on samaistuttava kuvaus kroonisesta sairaudesta ja sen tuomista haasteista.

Fyysikon pohdintoja energiahoitojen roolista hyvinvoinnissa

Johanna Blomqvistin kirja Kvanttifysiikasta energiahoitoihin – Fyysikon matka mieleen ja paranemiseen kuvaa energiahoitomenetelmien ja kvanttifysiikan yhdistäviä tekijöitä.

Viikon Kovin Biisi: VKB 06/24

Nämä kilpailijat kisaavat Viikon Kovimman Biisin tittelistä. Katso yksityiskohdat tästä.

Jaa somessa

Tässähän on pari muutakin julkaisijaa, mutta tuo on ainoa, missä on numerokoodi. Tämä on ilmestynyt kasettina vuonna 2015 ja itse asiassa nämä ovat silloin äänitettyjä uusia versioita yhtyeen vanhemmista biiseistä (en tiedä, ovatko kaikki vanhoja biisejä). Mukana on esim. jo 1984 Pyhäkoulun kanssa tehdyn yhteis-EP:n Lapsuusmuistoja 3 biisiä uusina versioina. Lapsuusmuistoja oli viimeksi katsoessani hinnoissaan 250 euron tietämissä Discogsissa ja jos oikein muistan, soundit eivät kauhean ihmeelliset olleet (heh, kitarassa oli muuan Jurgen eli J. Hallikainen).

Seuraavaa levyä saatiinkin sitten odottaa 25 vuotta ja tuon yhtyeen paluun jälkeen niitä onkin sitten tasaisesti tullut. Tälläkin levyllä soittava kokoonpano on jo muuttunut, kitaristi Antti (jonka muistolle levy on omistettu) valitettavasti kuoli viime vuonna ja toinen kitaristi Kulmanen lähti 2021, ihan alkuperäisiä ovat laulaja Tapsa ja basisti Masa.

Täytyy sanoo, että hieman tämä epäilytti, siis pistää levy soimaan, koska en ole yhtyeeseen levyltä pahemmin tutustunut, yksi EP löytyy, keikoilla meno on ollut hyvää, mutta se onkin eri asia. Mutta, mutta, tämähän toimii ihan kivasti, muutamastakin syystä: vaikka punkin rajoissa mennään, ei järjettömimpään kaahaukseen sorruta. Se on joillain bändeillä pilannut hyvätkin biisit. Tämä on sellaista 80-luvun puolivälin punkkia, mistä bändi on lähtöinenkin. Silloin bändit muka soittivat kauhean nopeasti, mutta harvassa ne olivat, jotka nopeasti hyvin soittivat, ensimmäisinä tulevat mieleen 80-luvun alkupuolelta Lama ja Kohut ja tietty TK (onneksi, koska soittotaito oli monilla sitä luokkaa, että taisi olla vaikeaa pysyä missä tahansa tahdissa), jos nyt jotain vertailukohtia voi hakea, niin ehkä tuo naantalilainen Vaurio, joka teki mainion LP:n A Shout From The Night/Huuto yöstä. Niin ja Tapsan ääni kuulostaa, silloin kun mies haluaa, ihan oikealta laululta. Kahdella biisillä laulaakin sitten Kohujen Lättä. Ja lisäksi soundit ovat ihan tarpeeksi hyvät, eivät ne tämän siistimmäksi tällaisessa musassa saa mennäkään.

Tästä helvetinmoisesta kappalemäärästä (26 ja se onkin levyn huonoin puoli, vaikka lyhyitä ovatkin) on vaikea näin lyhyellä kuuntelulla mitään nostaa erikseen, koska unohdin jo, mitkä ne biisit olivat, jotka tuossa eniten ”miellyttivät”. B1 eli Sä et oo mitään jäi mieleen, koska sehän on Angelic Upstartsin Never Had Nothing (muita en nyt ihan heti vieraiksi tunnistanutkaan) ja Lätän laulamat biisit, joista toinen on jo alunperin tuolta -84 splitiltä. No viimeisenä tulee sitten yhtyeen suurin ”hitti” Suolia saatana, jonka alkuperäisversio myös löytyy samaiselta splitiltä. Tästä olen kuullut kyllä montakin esitystä, yhden muistan erityisesti Puntalasta joskus 80-luvulla (?), kun Tapsa esitti sen Sekaannuksen kanssa ja muistan myös esitystä häirinneen Lekun, joka kävi ties mistä syystä kaikkien hermoille. Se, muiden split-EP:n biisien lisäksi on myös levytetty uusiksi jo vuoden 2009 EP:lle Viimeinen verilöyly.

Itse asiassa biisien määrän lisäksi toinen huono puoli, minkä keksin, on liitteen puute, mitä siihen sitten olisi tullutkin. Ainakin vähän tarinaa ja kuvia, vanhoja pienlehtijuttuja olisi myös kiva ollut saada mukaan, vaikka nyt netin aikana moisia taitaa ihan tarpeeksi löytyäkin.

V. Vahtera

spot_img