TV SMITH: Generation Y (Hiljaiset Levyt HIKI-073) 2022

Aiheeseen liittyvää

Sonqo: When the Leaves Fall

Kun sydän sanoo, että jotain on tehtävä, niin silloin rohkeimmat tarttuu toimeen.

Michael Monroe 60-vuotiskeikka & Hanoi Rocks – Where’s my Taxi Driver?

Hanoin biisit nostattavat tukkani pystyyn. Tai sitten joku on lisännyt olutmukiini tuntemattomia substansseja. Paitsi että en juonut olutta tällä välillä. Jes, juuri tätä olin odottanut!

Neljä erilaista nuorta löytää toisensa sairaalamaailmassa: Osaston tähti on Uuteen lastensairaalaan sijoittuva tarina ystävyydestä

Kun 11-vuotias Lilja joutuu leikkauksen vuoksi sairaalaan, pysähtyy hänen normaaliarkensa täysin. Sairaala kuitenkin osoittautuu yllättävien uusien ystävyyssuhteiden syntypaikaksi.

Viiden nuoren juutalaisnaisen koskettava tarina

Anna-Leena Perämäen viisi pienoiselämäkertaa sisältävä teos nostaa Anne Frankin rinnalle muita, vähemmän tunnettuja holokaustin kokeneita juutalaisnuoria.

Jaa somessa

TV Smith on suomalaisille jo aika tuttu, ainakin tietyissä piireissä. Mieshän on keikkaillut täällä lukemattomia kertoja yksinään tai vaikkapa Punk Lurex OK:n kanssa, jonka kanssa teki myös EP:n.

Hänen ensimmäinen suosiota saavuttanut bändinsä Adverts ei koskaan maahamme ehtinytkään, en tosin sitä olisi kuitenkaan nähnyt; bändin hajotessa olin 9v. Sen jälkeen ei listamenestystä saavuttanut kuin TV Smith’s Explorers (tai no Tomahawk Cruise-single oli brittilistalla sijalla 105, mutta kuitenkin).

Generation Y -levyarvostelu

Sooloura on ollut varsin tuottoisa ja herra tuntuu olevan jatkuvasti keikalla jossain. Tämä levy on julkaistu alun perin jo Saksassa 1998, mutta nyt siis ensimmäisen kerran vinyylinä ja peräti Suomessa.

Tämä on siis ensimmäinen hänen soolo-LP:nsä, nimenomaan, sillä levyllä ei ole mukana muita. Toki TV Smith nimellä on jo aiemmin ilmestynyt muitakin levyjä. 

Rummut kuulostavat koneeksi erittäin oikealta. TV Smithin biisit ovat aina olleet sanoituksellisesti elleivät aina nerokkaita, niin ainakin kaukana tavallisesta hölynpölystä, niin se on tässäkin tapauksessa.

Expensive being poor kertoo jo nimellään mistä on kyse ja tämähän on aivan totta, varsinkin nykypäivänä. Sanat ovat luettavissa liitteestä, joten en viitsi niistä tässä sen enempää sanoa, kuin että niihin kannattaa tutustua.

TV:n ääni on vuosien mittaan tullut vain paremmaksi, sillä vaikka tyyliltään tämä ei ole ns.punkkia, niin hänen äänensä vakuuttaa, että kyllä tämä saatana on! Vakavien aiheiden vastapainoksi tunnelma levyllä on nimittäin hyvin rauhallinen, mutta ainakin parhaimmistoon kuuluvasta What if?-biisistä löytyy myös TV:n ja espanjalaisen Suzy & Los Quattrosin kanssa tehty versio, joka on paljon raaempi. Se on ilmestynyt singlenä 2003.

Tästä levystä on vaikea löytää parhaita biisejä, koska levy on tasaisen hyvä, ei tasapaksu, vaikka se olisi ollut koneilla hyvinkin mahdollista. Mutta mainitaan nyt vaikka aloitusbiisi Expensive being poor, hieman raisumpi I know what you what, jossa hän mainitsee itsensäkin, levyn nimibiisi, levyn päättävä Statue of liberty ja tuo myös mainittu What if?.

Se kyllä täytyy sanoa, että muistakin biiseistä kuin tuo olisi kiva kuulla raaemmat versiot (en tiedä onko tehtykin), koska bändin säestyksellä ne kuulostaisivat varmasti vielä paremmilta. Biisit ovat tietysti kaikki TV:n, paitsi Happy homelandin sanoituksessa on mukana Tom Robinson, jonka kanssa hän on levyttänytkin.

Liitteestä löytyy sanojen lisäksi (joista saisi muiden levyjen tekstien kera hyvän kirjan, ellei ole tehty jo, en ainakaan moista netistä löytänyt) tarina levyn synnystä. Ja vielä sellainen asia, että vaikka TV suurimmaksi osaksi laulaa vakavista asioista, on teksteissä usein myös piilotettua (välillä raakaa) huumoria jo Advertsin ajoista lähtien ja mieshän on niinä muutamana kertana kun on tullut turistua osoittautunut hyvinkin hauskaksi mieheksi, tästä vaikka osoituksena hieno mustavalkoinen valokuva tuossa seinälläni.

Harvoin haluan tähtien kanssa samaan valokuvaan, mutta tämä oli pakko. Kuva on TVO:lta kai jostain 90-luvulta ja silloin TV sanoi, että punkkuvissa ei sitten hymyillä (vitsinä tietty), no hän ei hymyile, mutta minä en voinut vakavana pysyä.

– V. Vahtera

spot_img