Joo tuota, olen lukenut ainakin yhden Black Sabbath -kirjan, pari Ozzy-kirjaa ja Iommin muistelmat. Mietin, kannattaako tätä nyt sitten lukea. Ei onneksi ollut muutakaan sopivasti luettavilla, niin mikäpäs siinä. Onneksi siksi, että tämähän oli ihan pirun hauska. Arvostelut eivät ole olleet kovin kehuvia, ennemminkin vähän siihen suuntaan, että kyllähän tuon nyt lukaisee. No, onhan se niinkin, eikä tässä nyt edes minulle niin kauheasti mitään uutta ja kiinnostavaa ollut, mutta ei sitä aina tarvitsekaan.
Palkittu journalisti Tapani Ruokanen avaa uuden kirjansa, joka käsittelee lähihistorian käännekohtia ja hänen henkilökohtaisia kokemuksiaan maailman merkittävissä tapahtumissa.
Kirjailija ja toimittaja Antonella Gambotton teos Pimennys – Itsemurhamuistelmat julkaistiin jo kaksikymmentä vuotta sitten, mutta se on oikeastaan aina ajankohtainen.
Pembroke kuoli 8.10.2021 ja tämä aika ohut kirja ilmestyi tänä vuonna. Ohuuteensa vaikuttaa tietysti tuo poislähtö, kuten epilogissakin todetaan (sen on muuten kirjoittanut Jarkko Jokelainen); loppuvuodet jäivät käsittelemättä.
Tämä Rollari-kirja keskittyy yhtyeen keikkoihin Suomessa ja mitä täällä heistä kirjoitettiin. Kun ottaa huomioon, että bändi oli Suomessa ensi kerran jo 1965 ja millainen tämä maa on ollut vielä 80-luvullakin, niin tottakai huvittavia tapauksia mukana on.
Musiikki on mielestäni vähän niin kuin magiaa, parhaimmillaan sillä voi vaikuttaa kuuntelijan tunnetiloihin tai saada jopa lihakset liikkeelle. Muusikko, opettaja, terapeutti ja kitaristi Vic Hyland on kirjoittanut inspiroivan ja käytännönläheisen teoksen luovuudesta ja kuinka maagisella maailmankatsomuksella on paljon annettavaa musiikille.
