No juu, elämäni levy on kyseisen bändin Elämän syke, jota olen jo taannoin täällä ylistänyt. Tämä menee ehkä listaan aliarvostetut levyt. Mutta pidän tästäkin erittäin paljon ja siksi tämä kuuluu tännekin. Ratsian taru oli nopea ja myös tyylimuutos aika nopeaa; Suomessa ei tule muuta vastaavaa mieleen, joskin hieman eri tyylistä se oli kuin Hassisen Kone, jonka kaikki 3 levyä ovat ihan erilaisia.
Eka itseltä hyllystä löytyykin ja täydennyskin tuli luettua. En tätäkään jaksanut eritellä, mitkä on luettu ja mitkä ei, vaan annoin mennä alusta loppuun.
Wimme ja Tapani Rinne levyttivät uuden seikkailu-albumin jazzin, ambientin, etnon ja joikujen ääniaalloilla. Toismaallista shamanismia ja ikiaikaista viisausperinnettä kaipaaville pakko-hankinta.
Vuosi 2025 on Suomessa ollut miestaiteilijoiden elämänkertojen laatuaikaa, Samuli Putron ja Tunna Milonoffin teosten jälkeen otin ensimmäistä kertaa elämässäni vastaan äänikirja-kokemuksen, koska Samaen ääni on niin miellyttävä. Samaen lukiessa ääneen oman elämänsä kuvausta, lauseet tuntuvat hyvin painavilta ja kokemukset tulevat kuulijan iholle.
Lauri Kivelä, tuo progressiivisten metalli/industrial-genrejen moniosaaja joka vaikuttaa kokoonpanoissa EnPHin, Alitila ja Entheomorphosis, on kirjoittanut meille omasta mullistavasta levy-kokemuksestaan.