No juu, elämäni levy on kyseisen bändin Elämän syke, jota olen jo taannoin täällä ylistänyt. Tämä menee ehkä listaan aliarvostetut levyt. Mutta pidän tästäkin erittäin paljon ja siksi tämä kuuluu tännekin. Ratsian taru oli nopea ja myös tyylimuutos aika nopeaa; Suomessa ei tule muuta vastaavaa mieleen, joskin hieman eri tyylistä se oli kuin Hassisen Kone, jonka kaikki 3 levyä ovat ihan erilaisia.
LP:nsä, mutta ovat viime vuodesta keikkailleet Andyn kanssa Eater-nimellä ja tulossa pitäisi olla myös LP, jossa tietääkseni on uuttakin kamaa. Tämän singlen piti ilmestyä maaliskuussa, mutta ilmeisesti ainakaan vinyyliversiota ei vielä ole julkistettu. No biisit ovat kuitenkin netissä ja A-puolesta on Youtubessa videokin.
Australian Saints oli yksi ensimmäisiä punkkia soittaneita yhtyeitä, vaikka he tuskin tiesivät moista soittaneensakaan. Joka tapauksessa jälkeen Ramonesin, mutta ennen Pistolsin ja Damnedin singlejä ilmestynyt omakustannesingle (I'm) Stranded nosti yhtyeen suosioon Englannissa, jossa esim. Sounds sanoi siitä, että "tämän ja joka viikon single" ja erittäin raju ja tarttuva rallihan tuo onkin. Se julkaistiin uudestaan Englannissa ja myöhemmin vähän isommasti muuallakin.
Rockfestin innoittamana on pakko raottaa omaa tärkeimpien levyjen hyllyäni. Perjantaina 9.6.2023 Def Leppard palasi keikalle Suomeen – edellinen kerta oli myös Rockfestissä neljä vuotta aikaisemmin. Tänä vuonna bändi kiertää estradeja Mötley Crüen kanssa. Siinä missä Mötiköiden lavakarisma aiheuttaa lähinnä myötähäpeää ja keikan parasta antia ovat heidän strip.. siis tanssijansa, Def Leppard on ikääntynyt huomattavasti tyylikkäämmin.
Tämän kirjan ohessa kuuntelin ja katselin vanhoja Tigersin, Cavanin jne. keikkoja, koska ajattelin, että olisiko aika kullannut muistot. Ei ollut, etenkin nuo kaksi olivat sellaista sontaa, etten muistanutkaan niitä niin kamaliksi. Mutta näköjään silloin täällä läpi meni (muualla oikein ei). Mutta tämä tuli varmaan jo selväksi. Selailin myös joulun aikaan mutsin luona vanhoja Suosikkeja (Soundit muistan jo ulkoa!) ja se oli kyllä sitten jo kivempaa nostalgiaa. Pitää varmaan ottaa lehdet joskus lähempään tarkasteluun, vaikka jutut aika tyhjänpäiväisiä muistaakseni olivatkin.
