LP:nsä, mutta ovat viime vuodesta keikkailleet Andyn kanssa Eater-nimellä ja tulossa pitäisi olla myös LP, jossa tietääkseni on uuttakin kamaa. Tämän singlen piti ilmestyä maaliskuussa, mutta ilmeisesti ainakaan vinyyliversiota ei vielä ole julkistettu. No biisit ovat kuitenkin netissä ja A-puolesta on Youtubessa videokin.
Australian Saints oli yksi ensimmäisiä punkkia soittaneita yhtyeitä, vaikka he tuskin tiesivät moista soittaneensakaan. Joka tapauksessa jälkeen Ramonesin, mutta ennen Pistolsin ja Damnedin singlejä ilmestynyt omakustannesingle (I'm) Stranded nosti yhtyeen suosioon Englannissa, jossa esim. Sounds sanoi siitä, että "tämän ja joka viikon single" ja erittäin raju ja tarttuva rallihan tuo onkin. Se julkaistiin uudestaan Englannissa ja myöhemmin vähän isommasti muuallakin.
Rockfestin innoittamana on pakko raottaa omaa tärkeimpien levyjen hyllyäni. Perjantaina 9.6.2023 Def Leppard palasi keikalle Suomeen – edellinen kerta oli myös Rockfestissä neljä vuotta aikaisemmin. Tänä vuonna bändi kiertää estradeja Mötley Crüen kanssa. Siinä missä Mötiköiden lavakarisma aiheuttaa lähinnä myötähäpeää ja keikan parasta antia ovat heidän strip.. siis tanssijansa, Def Leppard on ikääntynyt huomattavasti tyylikkäämmin.
The Members täytti 45 vuotta, vaikka se oikeammin taisi tapahtua jo pari vuotta sitten ja eka levytyskin on vuodelta 1977, mutta koelevythän tästä tulivatkin jo viime vuonna. Niin, vuosien kunniaksi Angloc. julkaisi sinkkuna bändin suurimmat hitit.
En nyt rockabilly-musasta ole koskaan kauheammin innostunut, ellei Stray Catsia, Buddy Hollya ja muita Hollyn aikalaisia lasketa. Suomessa tuli sitten Melrose, joka olikin sen verran rankempaa, etten tiedä, voiko sitä edes pistää samaan karsinaan niiden 70-luvun lopun ja 80-luvun alun rockabillybändien kanssa. Olen lukenut Eklundin kirjan Tiger Twist, sekä Janne Salmen Tigers Storyn, jossa siis osin näitä samoja asioitakin kuvataan. Baggelta taas olen kirjastossa hyllyttänyt monia lastenkirjoja ja dekkareita.
Aiemmin kaksi EP:tä julkaissut Boasters on pienen levytystauon jälkeen tehnyt ekan LP:nsä. Tämähän on oita, mitä en kauheasti muista Suomessa lähivuosina kuulleeni. Musiikkilajina se on vähän sellainen, että esimerkiksi suuri suosikkini Cock Sparrer kuulostaa monella biisillä kuin soittaisi samaa biisiä aina vain (eikä haittaa yhtään!). Siinä on yleensä ne samat tarttuvat sointukuviot, jotka houkuttavat yhteishoilotukseen.
